Ja sitten minä vielä kehtaan valittaa, että kesällä aina lihoo. Ei mikään ihme!
Aloitetaan nyt vaikka tästä sitten. Toukokuun ekoja grillailuja vanhemmiltani saadulla jo parhaat päivänsä nähneellä sähkögrillillä. Se eka kerta, kun saa grillattua ruokaa keväällä... Sehän on ihan sanoinkuvailematonta! Kyseessä ei ole vain ruoan maku vaan koko atmosfääri: ruoanlaitto ulkosalla, ihmeellinen valoilmiö taivaalla, kun töistä tullessa ei olekaan säkkipimeää ja orastava vihreys joka puolella luonnossa. Nyt heinäkuussa tuota kaikkea pitää taas itsestäänselvyytenä.
Täytin kesäkuussa 27-(vanhaa)vuotta. Olin töissä juhlapäivän, en toimistolla vaan golfkentällä. Olin ihan poikki kotiin päästessäni. Niin väsynyt, etten jaksanut edes nukkua päiväunia. Sitten hurmaava puolisoni tuli kotiin, sain lahjoja ja pyytämäni synttäri-illallisen: uusia perunoita ja silliä. Ja olipa siippa ostanut siihen kaveriksi katkarapusalaatinkin. Oli niin hyvää! Välillä se pääsee unohtumaan, miten yksinkertainen on kaunista.
Alkukesästä kävimme Cafe Carusellilla aamiaisella. En tiennyt, että mestalla on niin magee terassi! Se ei oikein näy siihen tielle ja tähän asti olinkin käynyt kahvilassa vain talvella. Terassi on kahvilan takana ja siitä näkyy kivasti merelle. Otimme aamiaislautasen puoliksi - oli fiksu veto. Lautanen oli todella iso (ja hiukan kallis) ja terassilla oli niin kuumaa, että juustot lämpeni hetkessä eikä tryffelimunakas ollut missään vaiheessa kauhean kutsuva. Mutta nähtiin Kaija Koo!
Tämä on sitten salaatti. Kutsuttakoon sitä vaikka 'tyttökämppisten megaherkuksi'. Salaatin pohjana on uskollinen ystäväni 'Pirkka Perhesalaatti', tomaattia ja kurkkua. Erikoistäytteinä on grillattua punasipulia ja halloumia. Cantaloupea, vesimelonia ja oliiviöljyssä paistettuja crutonkeja (mausteena valkosipuli ja pippuri). Ja limeä sai rutistella vielä päälle. Tällainen herkku nautitaan likkakaverin ja chick flickin kanssa ja jälkkäriksi liikaa jäätelöä. Ihan mahtavaa.
Sitten pari ihan miälenvikaista herkkua. Yläpuolella juhannusmökillä ystävien toimesta maailmaan ilmaantunut Pavlova. Minä autoin lähinnä kuorimalla ja pilkkomalla. Olen kyllä itsekin tehnyt pavlovaa ja on se valkuaisen vatkaaminen jännää puuhaa! Ja varsinkin se testaaminen, että onko vaahto jo tarpeeksi kovaa. Sehän onnistuu kääntämällä kulho ympäri kaverin pään päällä. Resepti oli muuten Valiolta mukailtu. (ps. Bongaa tatti.)
Alapuolella sitten megajälkkäri Rock the Beachista. Kyllä teki kahvi ja tämmönen megaherkku hyvää muutaman ylimääräisen viinilasin jälkeen. Siinä on vohveli ja Kingis ja vaahtokarkkeja kahta kokoa ja suklaakastiketta. Tämän jälkeen jaksoikin loppuillan hyppiä ja huutaa hiekassa. Rammstein-jee!
Tämä on sitten jämäruokaa parhaimmillaan. Kesäkuinen herkkulautanen koostui edellispäivän fenkolimuhennoksesta ja uunilohesta ja päälle vielä herkullinen ceviche. Tämä ateria nautittiin isäni asunnolla, jonne vanhempani olivat ystävällisesti jättäneet kuvassa näkyvää janojuomaa. Mukavata!
Tämä oli ensimmäisen Hampuri-päiväni lounas. Olin siis Hampurissa vajaan viikon ja ensimmäisen päivän shoppailut oli pakko keskeyttää aterioinnin vuoksi. Mutta kyllähän tälle croissantille ja jääkahville pysähtyi mielellään. Täytteenä oli vuohenjuustoa ja kuivattuja karpaloita ja jääsalaattia. Niin hyvää, että taidan pitää idean mielessä. Jääkahvia en ole varmaan koskaan itse tehnyt.
Jos leivon, teen useimmin mustikkamuffineita. Ne ovat puolisoni lemppareita. Kerran talvella heitin ruskeaksi pehmenneen banaanin taikinan sekaan ja loppu oli historiaa. Yksi ylikypsä banaani taikinassa ei tee lopputuloksesta vielä liian hedelmäistä vaan sopivasti pehmeän ja makean. Olen kokeillut pariakin mustikka-banaani-reseptiä, mutta ihan turhaa kikkailua. Paras tulee, kun tekee vain perus mustikkamuffari-taikinan ja ennen mustikoita lisää muussatun bananan kulhoon.
Ja vikaksi todiste siitä, että on sitä sushiakin taas saatu. Ostin Citydealista voucherin tällaiseen satsiin. Muistaakseni 20 palan setti maksoi 24 euroa eli hinta oli oikein sopiva ja aterian koko oivallinen kahdelle. Rafla oli Houwei Asian express ja ruoka oli oikein mukiinmenevää. Ei mitään tajunnan räjäyttävää sushia, mutta hinta ja laatu oli dealissa kohdillaan. Sen taas huomasin, ettei toi mustekala vaan ole mun juttu, silti aina kokeilen. Sen sijaan uusi lempparini on avocado (ihan sellaisenaan tai sushissa).
Siinä kuvareppari minun pläskeily-kesästäni. Vetääköhän kenenkään vertoja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti