ÄssäMinulla on tapana ottaa opiskeluasiat melko raskaasti. Jo pitemmän aikaa olen ollut tietoinen kaavasta, jota stressireaktioni noudattaa. Ajatuskulkuni seuraa jokseenkin tällaista kaavaa:
1. " Mulla taitaa olla aika paljon hommia tuleville viikoille"
2. " Ei tässä vielä mitään hätää ole, dead linet on parin viikon päässä"
3. " Kaivanpa kalenterin esiin, jotta voin aikatauluttaa lukemiset ja kirjoittamiset"
4. " Seuraavina kolmena viikkona ei näyttäisi olevan aikaa syödä tai nukkua"
5." Ahistaa, seinät kaatuu päälle, miten helvetissä olen kuvitellut ehtiväni ikinä tehdä tämän kaiken"
6. " Olen huono ihminen, huono opiskelija, huono tytär, huono nainen.. huonoa äitiä musta ei koskaan tule, koska en ehdi missään välissä etsiä ketään miestä tähän palettiin"
7. " Mikä on elämässä oikeesti tärkeetä? Ei yks tentti tunnu missään, kun jossain lapset kuolee nälkään"
8. " Kyllä tää tästä suttaantuu, aina näistä on selvitty"
9. " Vois vaikka lähteä lenkille/kaljalle kaverin kanssa "
Viime aikoina stressienhallinnassa ovat auttaneet myös seuraavat elementit, joita voin suositella. Kyse on oikeastaan ihan perusjutuista, jotka paniikissa pääsevät helposti unohtumaan:
 |
| Kokkailu: ravitut aivot rullaavat paremmin |
 |
| Virkkaaminen: konkreettisia tuloksia hetkessä |
 |
| Sisustaminen: mieli lepää, kun silmä lepää |
 |
| Shoppailu: itsensä palkitseminen |
 |
| Post-it: ajatukset paperille pois mielestä pyörimästä |
 |
| Tauko: esimerkiksi miniloma Tukholmaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti