Joitakin kuukausia sitten Hertta kertoi muutostaan Vantaalle. Kaikesta pelottelusta huolimatta hän sai sen kuulostamaan sen verran helpolta, että itsekin pistin kakkosvaihteen silmään etelään suuntautumisen suhteen. Jotain harvinaisen outoa tapahtui (hakemuksen lukijat olivat ehkä päihtyneitä tmv.), sain töitä ja yhtäkkiä olenkin jo muuttamassa alle kuukauden päästä Helsinkiin. Ja nyt huomaan, että Hertan pelottelut pitivätkin paikkansa - tämä ei todellakaan ole niin helppoa, miltä se kuulostaa. Tästä kyseisestä sopasta johtuen olen myös joutunut pitämään matalampaa profiilia täällä Bingon puolella.
Koska olen muuton takia kummallisessa organisointisopassa, ajattelin listata tähän asioita, joita kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa.
Asunnon hankkiminen toiselta paikkakunnalta on hankalaa. Parhaat kämpät Helsingin keskusta-alueilta menevät nopeammin kuin ehdit sanoa pendoliino. Elämä on, eli tähän on aika vaikea vaikuttaa. Itseään kiinnostaviin kohteisiin kannattaa kuitenkin soitella ennen kuin niissä on yleiset näytöt. Näin voit yrittää suostutella vuokraajaa pidättämään päätöstään siihen asti, että itse pääset kiitämään paikalle. Ylipäänsä ei kannata surkutella yleisten näyttöjen nihkeitä aikoja. Luuri kouraan (meidän tapauksessa, mies ottaa luurin kouraan) ja soittamaan. Olemme saaneet sovittua yksityisiä näyttöjä ihan kivasti, yhden päivän aikana käymme vilkaisemassa viisi asuntoa. Toivottavasti joku on voittaja ja käy meille kodiksi.
Toiselle paikkakunnalle muuttamisessa on aina omat niksinsä, varsinkin jos uusi kylä on itselle melko vieras. Ihmisillä on usein mielipiteitä siitä, mikä alue on kiva ja mikä taas ei. Kannattaa muistaa, että ihmisillä on erilaiset maut - toki on kuitenkin fiksua myös kuunnella muiden näkemyksiä, ainakin tiettyyn rajaan asti. Jokaisen lähärin meiningistä löytyy keskustelupalstoilta väkeä, jotka diggaa ja toiset jotka ei tykkää yhtään. Asuinalue, taloyhtiö ja katuosoite kannattaa ainakin googlettaa, näin löytää yleensä kohtuullisesti tietoa siitä, mitä tuleman pitää.
Konkreettinen muutto sitten onkin aina hieno härdelli, kuten Herttakin omassa tekstissään kuvaili. Kun joutuu muuttamaan isosta asunnosta pieneen, kuten meillä on tilanteena, tekee se vielä omaa lisämaustettaan tuohon karsimisosuuteen, jota pakkauksen yhteydessä on pakko tehdä. On vain silkka mahdottomuus, että 73 neliön mööbelit kauhian sujuvasti mahtuvat 50 neliön kämppään. Suosittelenkin luopumaan kaikesta roinasta, jolla ei ole rahallista-, visuaalista- tai tunnearvoa. Tämä kannattaa myös siinä mielessä, että on helpompi saada kamat yhteen pakettiautolastiin. Kun muuttomatka on 160 kilometriä suuntaansa, ei edestakassuhailua ole fiksua harrastaa. Tavaroita voi koittaa myydä kirppiksellä tai netissä. Ehjät huonekalut, vaatteet, astiat, kodintavarat ym. kelpaavat myös esim. Pelastusarmeijalle tai Fidalle. Nämä tulevat myös yleensä hakemaan isompia huonekaluja ilmaiseksi kotiovelta. Itse olen tyytyväinen oman karsimiseni alkuun. Myynyt olen kolme hyllyä tai lipastoa sekä yhden työpöydän. Pelastusarmeijalle olen kasannut kaksi jätesäkillistä vaatteita ja muuta tavaraa. Roskikseen olen heittänyt kaksi jätesäkillistä roinaa ja varsinaisia pakkauslaatikoita on prosessissa syntynyt nyt neljä. Jee! Pakkauslaatikoiden osalta saatamme muuton myöhemmissä vaiheissa heittäytyä aikuisiksi ja vuokrata muuttolaatikoita. Ainakin Niemeltä löytyy mahdollisuus vuokrata laatikot toisesta kaupungista ja palauttaa ne toiseen.
Katsotaan, miten tässä käy. Toteutuuko tekstin otsikko vai ei? Jos ei muuta, olemme kuukauden päästä taivasalla tai asumme muuttopakussa. Juttua kaunistavat muuttolaatikoiden sijaan kukat siskoni häistä, nättejä olivat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti