Niin se aika rientää, sanotaan. Ja mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä todemmaksi tuo sanonta käy. Valitettavasti. Eilen tuli taas yksi vuosi lisää plakkariin ja sen kunniaksi oli toki torttua väännettävä. Koska olen syönyt hurjan määrän kaikenlaisia loma- ja vauvapullia töissä työkavereideni tarjoamina, ajattelin nyt ryhdistäytyä ja hyvänä toverina antaa jotakin myös työkavereille. Siispä tekolistalle kakku.
Hyydytettävät juustokakut (vähän alan protestoida tätä nimikettä, koska kakuissa on usein hyvin pieni osa juustoa) on aina varmoja ja hyviä herkkuja, joten sille tielle suuntasin. Makuvaihtoehtoja puntaroidessa kieleni alkoi hamuta kinuskia. Muistelin parisen vuotta sitten tehneeni täytekakkua, johon tuli täytteeksi aivan tajunnan räjäyttävää kinuskivaahtoa. Niinpä lähdin tämän muiston innoittamana etsimään juustokakkua, jossa samaa vaahtoa voisi hyödyntää. Ja kuten odottaa saattaa, löytyi aivan loistava resepti Kinuskikissan blogista. Siinä on kyllä kisu, joka osaa leipoa! Itse ainakin olen useaan kertaan luottanut Kinuskikissan ohjeisiin ja lopputulos on aina ollut jätte bra, eli iso kiitos kissalle kaikesta työstä, jota hän on tehnyt suomalaisten tortunleipojien hyväksi.
Kakun reseptin voit käydä nappaamassa Kinuskikissalta. Siellä on niin hyvät ohjeet ja kuvat tekovaiheista, että turha niitä on tässä alkaa huonommin raportoimaan.
Tässä kuitenkin jotain pointteja tästä kaakusta:
- Kinuskikissan puolella ihmiset olivat kyselleet laktoosittoman kuohukerman perään. Mielestäni tuota tavaraa löytyy kyllä jo ihan peruskaupoista, mutta yllätyksenä tuli, että itse löysin tätä Lidlistä. Olin hyvin positiivisesti yllättynyt, koska Liideli ei perinteisesti ole laktoosivammaisen ykköskauppa ollut.
- Täytteen johtoajatuksena on siis kinuskivaahto. Itselle tällaisen vaahdon tekeminen oli mieletön ahaa-elämys silloin pari vuotta sitten. Ihan suorastaa ikimuistoista. Eli ensin tehdään tavalliseen tapaan kinuskikastike: kuumennetaan ja pari minuuttia keitellään kermaa ja sokeria. Juu-u, tähän asti kuulostaa loogiselta. Mutta, kun kastikkeen jäähdyttää totaalisesti (yön yli suositeltava) voi kastikkeen vatkata sähkömasiinalla ja lopputuloksena saa kinuskivaahtoa. Siis kermavaahtoa, joka vaan maistuu kinuskille! Niin hyvää ja toosi makeeta. Sitä vois tunkea mihin vaan jälkkäriherkkuun, nam. Tässä kakussa olevat puolukat tasapainottaa makeaa kinuskia ihan täydellisesti.
- Kakussa päällä oleva kiille tehdään puolukkamehusta ja itse marjoista. Oma perus-marli taisi olla vähän turhan laimeaa, kun sen väri jotenkin katosi. Tai sitten pitää käyttää tosi vähän laimennettua mehua. Puolukoiden lisäksi sujautin kakkuun karpaloita ja sinne meni ihan tyytyväisenä. Itseasiassa mehukin oli puolukka-karpalo, koska oli ainoa "sinne päin"-vaihtoehto, joka Siwasta löytyi.
- Ja vielä pitää korostaa, kuinka paljon yleiskone helpottaa juustokakun tekemistä. Täydellisen tasaisen pohjan saa parissa sekunnissa tehosekoittimella hurauttamalla. Ja tässäkin kakussa, kun pitää vispata sekä kinuski että kermavaahto erillään, on kiva, kun ne pystyy hutasemaan nopeasti koneella. Ja lopuksi liivatteen hyvän sekoittumisen kannalta nopeasti vatkaava masiina on tosi hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti