Chili oluesta

Hertta

 Tästä ruoasta ei ehkä saa kauniita kuvia, mutta masun täyteen ja lämpimän olon sisälleen. Ehdottomasti kylmän talvipäivän safkaa. Chilin toverina voi tarjota riisiä, vaaleaa leipää, avocadoa, creme fraichea ja etenkin juustoa, raasteena tai vain kimpaleena. Valmistimme ruoan padassa, jonka sitten laitoimme uuniin. Ei siis ole mikään nopea ruoka valmistaa.

1.  Paista 600 grammaa jauhelihaa ja 3 paloiteltua sipulia ruskeiksi. Ja heitä perään 2 punaista paprikaa yhtälailla pieninä paloina, anna niiden vähän pehmentyä.

2.  2 punaista ja 1 vihreä chili (poista siemenet jos et halua tulista, itse säästimme kahden chilin siemenet) sekä 5 kynttä valkosipulia pieninä paloina perään. Tässä vaiheessa lisätään myös kuivat mausteet maun mukaan; ainakin suolaa ja pippuria ja halutessaan basilikaa/oreganoa. Sekoita ainekset tasaiseksi.

3.  Pari ruokalusikkaa tomaattipyrettä; pitää varmistaa, että sekoittuu joka puolelle ja paistellaan hetki.

4.  Riippuen siitä kuinka ison satsin haluaa joko 1 tai 2 tölkkiä tomaattimurskaa lisätään tässä vaiheessa ja lihaliemikuutio. Eikä pidä unohtaa tärkeintä eli pieni tölkki olutta. Joku perus lager käy hyvin.

5.  Haudutetaan mössöä vähintään tunti, joko hellan levyllä, mutta mieluumin uunissa, alle parissa sadassa asteessa.

6.  Kun ruoka on hautunut, siihen lisätään vielä vähintään kaksi purkkia vapaavalintaisia papuja (me käytimme valkoisia ja ruskeita) ja yhden sitruunan mehu.

Ja sitten sohvan nurkkaan mussuttamaan!

Kaupunkilomalle Eurooppaan – kohdevertailu

Arpa

Vaikka talvi tänä vuonna saapuikin myöhään, jotenkin sitä alkaa odotella jo kevättä ja puihin ilmestyviä hiirenkorvia. Kevään odotus voi kuitenkin heittäytyä pitkäpiimäiseksi, mikäli järvet ovat tänäkin vuonna jäässä vielä vappuna.

Suosiolla ajatukset kannattaakin suunnata jo tulevaan kevääseen ja kesään ja alkaa suunnitella seuraavaa reissua vaikka johonkin Euroopan kaupunkiin. Tässä suunnittelun avuksi henkilökohtaisiin kokemuksiin ja näkemyksiin perustuva luokitus.

Jokaiseen teemaluokkaan on valittu kaksi parasta. Mitä sinä lomaltasi haluat? 

Rantaa kaupungin kyljessä

Barcelona, Espanja. Vilkas mutta rento kaupunki tarjoaa myös mahdollisuuden rannalla löhöilyyn. Ranta on pitkä, hiekka pehmeää ja palveluja löytyy hieronnasta aurinkotuoleihin.

Split, Kroatia (kuvassa). Unescon maailmanperintökohteeksi luokiteltu kaupunki rajoittuu kirkkaaseen Adrianmereen. Ranta on kivikkoista, mutta pieniä hiekkapoukamia löytyy aivan keskustankin läheltä.


Historiaa kaipaavalle

Berliini, Saksa. Lähihistoriaa parhaimmillaan. Muuri ja DDR tarjoavat aihetta lukuisiin museoihin, joista osa on ihan oikeasti mielenkiintoisiakin.

Rooma, Italia (kuvassa). On kuin aikakoneeseen hyppäisi, kun tallustaa pitkin Rooman historiallisia alueita. Raunioita ja älyttömän vanhoja rakennuksia löytyy jokaiseen makuun.


 
Shoppailumielellä

Lontoo, Iso-Britannia (kuvassa). Lontoon Oxford Street on ehdoton shoppailukokemus ihan jokaisen koettavaksi. Itsekin jaksoin kokonaisen pitkän päivän suhata kaupasta toiseen vaikken mikään himoshoppailija olekaan.

Madrid, Espanja. Tämä voi olla hieman yllättävä valinta. Madridin laitoin tähän lähinnä siksi, että kaupunki on viihtyisä, mutta tekemistä ei ole aivan valtavasti. Shoppailuun voikin täällä keskittyä täysillä, kun ei tarvitse kiertää nähtävyyksiä.

Vähän halvemmalla, kun pääsis

Krakova, Puola. Eikös se niin mene, että veri vetää itään, jos halvasta pitää. Idyllinen kaupunki länttä edullisemmalla hintatasolla. Lähellä myös ehdoton kokemus kaikille, nimittäin Auschwitz.

Tallinna, Viro. Pitääkö tätä edes selitellä. Halvat matkat, edulliset hotellit ja halpoja tuliaisia. Helppo järjestää pienelläkin budjetilla ja pikaisella aikataululla.

Romantikolle

Pariisi, Ranska. Vaikka Pariisi ei kuulukaan omien supersuosikkikaupunkieni joukkoon, on siinä vain jotain tunnelmaa kävellä siellä Eiffel-tornin alla ja pussailla. Tästä aivopesusta syytettäköön monia elokuvia.

Venetsia, Italia (kuvassa). Venetsia herättelee romantiikan väreitä ja on myös muutoin toimiva lomakohde. Vanha sokkeloinen kaupunki tarjoaa mahdollisuuden ja oikean tunnelman salaisiin pussailuhetkiin.

Flunssan itsehoito

Hertta

Olen nyt viikon kärsinyt karmeassa nuhakuumeessa. Hengittäminen on öisin hyvin kivuliasta, sillä kurkku on niin kuiva ja kipeä, päivät keskityn lähinnä niistämiseen (jota en ala tässä yksityiskohtaisesti kuvaamaan, mutta trust me, on sekin hyvin epämiellyttävää puuhaa) ja jatkuvasti huimaa. Ja kuten aina, olen epätoivoisena surffannut vanhan kansan viisauksia siitä, miten tästä kirotusta piinasta pääsisi eroon. Lähinnä itselleni muistutukseksi ja toivottavasti jollekin kanssakärsijälle avuksi kokosin tämän (vajavaisen) listan:

Vesihöyry Lapsuudessa meillä oli sellainen ’ufo’ aina huoneessa kun oli flunssa. Se oli siis ilmankostutin. Mutta kyllä se hengittäminen vaan on niin paljon helmpompaa, jos kuumaan suihkuun asti jaksaa raahautua.

Nenäsumutteen tehtävähän on supistaa flunssan turvottamia limakalvoja, eikä suinkaan liuottaa räkää, niin kuin koko nuoruuteni luulin. Sitä voi kuitenkin käyttää vain noin viikon, kunnes sen vaikutus kääntyy päinvastaiseksi.

Bafucin ja muutama muu apteekista saatava imeskelytabletti eroaa perus Mynthoneista siinä, että se sisältää kipua paikallisesti puuduttavia aineita ja estää osin bakteerien puuhia kurkussa. Jos kurkkukipu on tosi hankalaa ja mikään ei auta, siellä saattaa lymytä angiina, johon sitten onkin jo ihan oikeitakin lääkkeitä. Äänen käheytyessä kannattaa puhumista välttää kokonaan (kurkunpäässä saattaa olla tulehdus) ja varsinkaan ei saa kuiskata, se nimittäin rasittaa äänihuulia enemmän kuin normaali puheääni.

Nenähuuhtelukannua en ole uskaltanut vielä koittaa, vaikka moni vannoo jo sen nimeen ja lääkärikin sitä suositteli. Vähentää kuulemma niistämisen tarvetta ja helpottaa muutenkin oloa. Mutta vettä nenässä?! Edit: Ostin epätoivoissani tämän värkin. Kyllä se tuntuu ontelot puhdistavan, mutta ainakin oma nokka on jo vartissa taas tukossa. Öitä kyllä helpottaa.

Ibuprofeiini ja paracetamoli ovat ne yleisimmät tulehduskipulääkeaineet. Näillä kuume ja päänsärky laskuun, niin olo helpottuu. Huomasin erään flunssan yhteydessä, että ibuista tuli vatsa kipeäksi ja kokeilin Panadolia, vaikka koko ikäni olen ajatellut, ettei se kohdallani toimi – olin väärässä.

Valkosipulin on uskottu auttavan, sillä se vahvistaisi vastustuskykyä ja sen sisältämät rikkiyhdistelmät itsessään tappavat pöpöjä, jos kiskot kynsiä siis suuria määriä päivässä. Tästä on paljon ristiriitaista tietoa ja tieteellistä tutkimusta on tehty liian vähän. Itse tosin epätoivoisimmilla hetkilläni kiskon sipulin päivässä.

C-vitamiinista on yhtälailla vähän ristiriitaista tietoa, mutta ilmeisesti sen pitäisi auttaa, kunhan heti ensioireiden ilmetessä alkaa kiskoa ceetä todella hurjia määriä. Useammassa lähteessä todetaan, että mikäli c-vitamiinilla on vaikutusta, on se vasta kun päivittäinen saantisuositus ylitetään 50-100 kertaisesti.

D-vitamiinilla on merkitystä vastustuskyvylle. Tästäkin puuttuu tarkempi tutkimustieto, mutta se nyt näyttää olevan todennäköistä, että jos d-vitamiini varannot on alhaiset, tauti iskee todennäköisemmin.
Sinkki taas olisi omiaan estämään keuhkokuumetta. Sen pitäisi lyhentää flunsaan kestoa ja parantaa makuaistia.

Hunajan teessä tai kuumassa vedessä tai ihan vaan sellaisenaan uskotaan helpottavan yskää ja kurkkukipua.

Punahattu-uutteet (esim. Echinaforce) saa saman tuomion kuin kaikki muukin tällä listalla. Sillä on todettu mahdollisesti olevan vaikutusta flunssaan, jos uute otetaan käyttöön heti ensioireiden ilmentyessä. Sen pitäisi lyhentää tautia ja lieventää sen oireita, mutta kliinistä tutkimusta kaivattaisiin.

Hyvä yleiskunto on vähän laiha lohtu siinä vaiheessa kun tauti on päällä. Mutta mitä paremmassa fyysisessä kunnossa on, sitä paremmin taudin kestää ja nopeammin paranee. Ja ilmeisesti hyvä kunto myös suojaa taudeilta. Toisaalta urheilemaan pääsee vasta lepojakson jälkeen. Nyrkkisääntönä, että himmailla pitää yhtä kauan kun taudin aktiivinen osuus kesti. Riskit ei ole sen arvoisia: sydänlihastulehdus, keuhkokuume ja jopa astma.

Yskänlääkkeitä parjataan todella monessa paikkaa. Niillä ei kuulemma ole todettu olevan huomattavaa lääketieteellistä vaikutusta, oli sitten reseptillä tai ei. Mutta, että iltaisin kannattaa ottaa, jos yskä haittaa unta.

Ensioireisiin inkivääriteetä (1 tl inkivääriä, 2 dl kiehuvaa vettä, anna hautua, juo kuumana).

Niin ja loppukaneettina: flunssaan ei ole lääkettä, koska se on viruksen aiheuttama riesa. Mutta monissa tutkimuksissa on todettu placebojenkin teho. Eli jos todella uskot inkivääriteen parantavan flunssasi, niin mitäpä se haittaa, jos sitä litratolkulla lipittelee.

Lähteet: Tohtori.fi Kaleva Kauneus ja Terveys mtv3.fi Poliklinikka.fi Terveyskirjasto

Suunto Quest ja Movescount

Hertta

Suunto Quest

Joululahjojen testaaminen jatkuu yhä. Sain uuden sykemittarin lahjaksi ja verrattuna vanhaan mopooni, tässä tuntuu olevan valtavasti ominaisuuksia. En ole vielä varma, onko laite jopa turhan monipuolinen tällaiselle kuntolenkkeilijälle. Pyysin vimpainta lähinnä motivoimaan liikkumista, sillä polvileikkauksen jäljiltä minun pitäisi liikutella raajojani nyt entistä ahkerammin, etten jää rammaksi. 

Movescount

Tähän mennessä olen lähinnä tutustunut perusominaisuuksiin, joihin kuuluu ilmeisen olennaisena tämä Movescount. Eli kellon nauhoittamat tiedot ladataan nettiin henkilökohtaiselle sivustolle, jolla voi seurata omaa harjoittelua, edistymistä, pitää vähän päiväkirjaa ja muutenkin kikkailla kaikkea. Jälleen uskon tämmöisen palvelun olevan erityisen antoisa himoliikkujalle, mutta kyllä minäkin olen joka reenin jälkeen kyylännyt, että missä kohtaa lenkkiä syke oli korkeimmillaan ja miten se energia on siinä sivussa kulunut.

Ilmeisesti tähän voisi vielä hommata lisälaitteeksi pikkulaitteen, joka tallentaisi myös nopeuden ja matkatiedot. Jos ihastun tähän mittariin, saatan hommata senkin,  sitten kun saan taas juosta. Alustavasti voin sanoa, että ihmiselle, joka tykkää suunnitella kaikkea ja seurata kehitystään, tämä Movescount on tosi mielenkiintoinen lisä harjoitteluun.

“A girl should be two things: classy and fabulous"

Ässä

Aloitan oman osuuteni blogissa kertomalla pienimuotoisesta harrastuksestani. Törmäsin lajiin ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten ja ihastuin. Kyseisestä ajanvietteestä ei ollut vielä tullut valtakunnallista ilmiötä ja innostukseni ryydittämänä liityin hetkeksi ” heihin”. Huomasin kuitenkin melko pian, ettei minulla ollut riittävästi aikaa ja rahaa harrastaa, joten päädyin vain ihailemaan muiden tuotoksia. On tunnustuksen aika: luen aktiivisesti muotiblogeja.

Siitä asti, kun olen saanut vaatekaappini itse auki, olen halunnut valita asuni alushousuista lähtien aivan itse. Äiti-parka. Seuraan muotia jonkin verran ja kuvittelen jopa omistavani hieman esteettistä silmää. Tämän postauksen kuvat ovat muutaman vuoden takaiselta matkaltani Japanista, jossa osattiin kyllä olla tyylikkäitä. Löysin muotiblogit muutama vuosi sitten täysin vahingossa ja ihastuin heti: Mahtavaa, että joku muukin kuluttaa aikaa tällaiseen hömppään. Muotiblogeista haen inspiraatiota omaan pukeutumiseeni, mutta joitakin blogeja jo muutaman vuoden seuranneena olen myös kiinnostunut bloggareiden kuulumisista.

Muotiblogit ovat räjähtäneet näiden muutaman vuoden aikana koko kansan suosioon, mistä osoituksena lienevät naistenlehtien omat muotibloggarit ja mainostajien bloggareille syytämät lukuisat ilmaiset tuotteet. Tästä aiheesta kirjoitan joskus vaikka vielä jostain toisestakin näkökulmasta, mutta rikkoakseni stereotyyppisiä käsityksiä muotibloggareista bimboina pissiksinä esittelen muutaman erilaisen vaihtoehdon.

Kalastajan vaimo on Norjaan kalastajamiehensä perässä muuttaneen suomalaisnaisen oma blogi. Hänellä on kaksi lasta ja idyllinen koti kauniissa merimaisemissa. Ärsyttävää ja romanttista. Mutta myös osoitus siitä, etteivät kaikki muotibloggarit ole 17-vuotiaita pissiksiä.

Heijastuspintaa kirjoittaa tamperelainen yliopisto-opiskelija ja scifinörtti, joka kuuluu piraattipuolueeseen. Hänen blogistaan löytyy paljon mustia vaatteita, mielenkiintoisia kannanottoja ja kuvia tavallisesta arjesta.

Chichling taas on median sekatyöläisen ja ruokafanaatikon blogi täynnä ihania kuvia, simppeleitä reseptejä ja kauniita designvaatteita. Kirjoittaja on parhaillaan tekemässä keittokirjaa ja hän myös monen muun bloggarin tavoin pitää muotibloginsa rinnalla sivustoa, jossa myy tarpeettomaksi käyneitä vaatteitaan ja asusteitaan. Hänen tyylinsä puhuttelee riisutulla aikuismaisella eleganssilla.

Ulkomainen suosikkini on Karla’s closet, jota pitää nainen, jonka vaatekaapin ostaisin, jos voittaisin lotossa. Tai tarkemmin ajatellen hän on minua varmaan kolme kokoa pienempi, mutta voisin ostaa häneltä hieman konsultointia. Nainen asustaa Atlantin takana Jenkeissä, tarkempaa sijaintia en osaa kertoa. Hänellä on Waltavat määrät uusia ja vanhoja koruja, vaatteita, kenkiä, laukkuja, aurinkolaseja. Kateutta herättävä tapaus siis kaikkineen.

Ja jos ihmettelette tuota otsikkoa, niin sehän on suoraan tweed-jakkujen ja pikkumustien äidin, Coco Chanelin, suusta.

Yleiskonesekoilua: Itsetehdyt ranskalaiset uunissa

Arpa

Sain viime vuoden loppupuolella äidiltäni lahjaksi yleiskoneen tai monitoimikoneen, mikä se virallinen nimitys ikinä onkaan. Joka tapauksessa laitteen, jolla pystyy tekemään monenlaista silppua, taikinaa ja mössöä.

Heti paketin availuvaiheessa törmäsin koneen mukana tulleeseen kummallisen näköiseen terään. Usean sivun manuaali kertoi terän olevan ranskalaisterä, ja siitähän se ajatus sitten lähti.

Loppiaisviikonlopun rauhassa pääsin vihdoin koittamaan ranskalaisten tekemistä. Koska en omista rasvakeitintä, päädyin tekemään ranut lohkoperunatyylisesti uunissa. Lopputuloksena oli siten ranskalaisen näköisiä perunoita, jotka maistuivat lohkoperunoille. Tässä vielä pientä kertausta, miten prosessissa edettiin..

1. Pese perunat. Itse tykkään kuoresta, joten en lähtenyt sitä poistamaan. Pellilliseen ranuja kului noin 8 normaalikokoista pottua.

2. Sullo potut masiinaan ja saat tasalaatuisia ja vähän käyriä ranskalaisia. Koneeton kokki saa ranut aikaan veitsellä taituroiden. Kone teki homman parissa minuutissa.

3. Sekoita perunoihin reilusti öljyä, yrttimaustetta, suolaa ja pippuria. Maun mukaan voi edetä tässä hommassa. Lopuksi ranskalaiset uuniin, noin 200-225 astetta ja 45 minuuttia.

4. Syö valmiit ranskalaiset heti uunista poisoton jälkeen, sillä jäähtyvät vauhdilla. Lopullisen tuotoksen ulkonäkö 7, maku 9, eli tekisin toistekin.

Helppo Tikka Masala

Hertta

Helppo siksi, että kanan ostimme valmiiksi grillattuna Citymarketista. Kuulostaa ehkä vähän avuttomalta, mutta näin vältimme koko yön marinoinnin ja kana oli varmasti mehukasta. Ensi kerralla sitten 'from the scratch', tällä kertaa ruoka valmistui vartissa. Käytimme wok-pannua. Reseptin ainekset on boldattu. (Naan-leipä olisi ollut ihana lisä.)

Ruoan värit eivät pääse kamerallani oikeuksiinsa.

1. Kuumenna 2rkl öljyä kuumaksi ja heitä sekaan hyvin pieneksi ja hienoksi silmputtuna: 1 chili (siemenillä tai ilman, riippuu kuinka tulista haluaa), 2 yksikyntistä valkosipulia, 1 sipuli ja pieni pala inkivääriä.  Anna tiristä 2 minuuttia.

2. Lisää pannulle 1 tl juustokuminaa, 2 tl paprikajauhetta, ripaus suolaa ja pippuria ja 1rkl tomaattipyrettä. Sekoittele minuutin ajan.

3. Kumoa pannulle tölkki tomaattimurskaa ja purkillinen kuohukermaa, laske levyn lämpötilaa. Kansi päälle ja 10 minuuttia sakeutumista.

4. Tänä aikana irroteltiin liha grillatusta, kokonaisesta kanasta, pitää jättää suht isoiksi paloiksi vailla nahkaa tai luita. Kun kastike on sakeaa kipataan kanat mukaan ja haudutetaan kunnes kastike on kunnolla kuumaa. Tarjoillaan oitis ja toivottavasti basmatiriisin kera. Herkkua!

Epäonnistuneet manikyyrit osa 1

Hertta

Pilalle bailatut kynnet ja toivottu pelastus.

Pari iltaa mökkihippaamista ei koskaan tiedä hyvää kynsille: jokaisesta kynnestä oli vähintäänkin lakka lohkeillut ja osa kynsistäkin kuin majavan jäljiltä. En olisi jaksanut alkaa askartelemaan uutta lakkausta kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Tussi repi lakat mukanaan. Argh!

Muistinpa sitten, että minullahan on matkoilta tuotu manikyyrikynä. Tarkoitus on siis ensin laittaa pohjalakka ja sitten värillinen lakka, jonka päälle tällä 'ihmetussilla' voi sitten vain piirtää tipit (tai ensin tipit ja värillinen päälle, kuten tykkää). No tuotehan oli ihan susi, kuivunut koppura ja raapi huolella tehdyt pohjustuskerrokset mukanaan. Roskikseen lensi.

Alus-, päällys- ja värilakkaa

Sorbettikynnet kesää muistellen.

Vaihtoehtoina oli sitten joko hinkuttaa sotku irti asetonilla tai valita helpompi, usein ennenkin tuhriintunet lakat pelastanut vaihtoehto: liukuvärjäys.
Valitsin kolme alkuperäiseen väriin sopivaa sävyä ja aloin tuputella.  Eli vaalein sävy alle, sienellä tuputellaan yli puoliväliin kynttä seuraavaksi vaalein sävy, sitten puoliväliin tummempaa ja tummin väri vain tippeihin. Ja päälle vielä konadilla leima. Ja koska olen malttamaton, kuivasin koko komeuden Mava-dryn painepakkausversiolla.

2012

Ilotulitusta!

 

Hertta

Juuri alkanut vuosi tulee olemaan yhtä mullistusta ja uusia asioita. Tässä blogissa voisi olla potentiaalia yhteen näistä uudistuksista. Itse inhoan sanaa lifestyle, sillä se ei mielestäni tarkoita oikein mitään, mutta jos kaikelle pitää antaa leima, niin ’lifestyle’ olisi varmaan tämän blogin leima. Koko sivuston idea on tarjota meille kolmelle kanava jakaa hyviä ja huonoja kokemuksiamme ja varmaan jokunenkin asenne ja ajatus siinä ohessa.