Hertta
 |
| Pilalle bailatut kynnet ja toivottu pelastus. |
Pari iltaa mökkihippaamista ei koskaan tiedä hyvää kynsille: jokaisesta kynnestä oli vähintäänkin lakka lohkeillut ja osa kynsistäkin kuin majavan jäljiltä. En olisi jaksanut alkaa askartelemaan uutta lakkausta kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
 |
| Tussi repi lakat mukanaan. Argh! |
Muistinpa sitten, että minullahan on matkoilta tuotu manikyyrikynä. Tarkoitus on siis ensin laittaa pohjalakka ja sitten värillinen lakka, jonka päälle tällä 'ihmetussilla' voi sitten vain piirtää tipit (tai ensin tipit ja värillinen päälle, kuten tykkää). No tuotehan oli ihan susi, kuivunut koppura ja raapi huolella tehdyt pohjustuskerrokset mukanaan. Roskikseen lensi.
 |
| Alus-, päällys- ja värilakkaa |
 |
| Sorbettikynnet kesää muistellen. |
Vaihtoehtoina oli sitten joko hinkuttaa sotku irti asetonilla tai valita helpompi, usein ennenkin tuhriintunet lakat pelastanut vaihtoehto: liukuvärjäys.
Valitsin kolme alkuperäiseen väriin sopivaa sävyä ja aloin tuputella. Eli vaalein sävy alle, sienellä tuputellaan yli puoliväliin kynttä seuraavaksi vaalein sävy, sitten puoliväliin tummempaa ja tummin väri vain tippeihin. Ja päälle vielä konadilla leima. Ja koska olen malttamaton, kuivasin koko komeuden Mava-dryn painepakkausversiolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti