Arpa
Höpinä päivässä pitää pään pehmeänä, joten jatkan Hertan ja Ässän aloittamaa höpinän tietä. Ja oikeastaan tämänkertaisen höpinän aihekin kumpusi rakkaiden toverieni teksteistä: aion siis avautua töiden hakemisesta. Mahdollisille työnantajille tiedoksi, olen oikeasti ihan mukava ihminen ja hyvä työntekijä.
Tilanne on siis se, että olen tällä hetkellä about kolmatta kertaa vuoden sisään tilanteessa, jossa työsuhde on loppumassa ja työnhaku käynnissä. Oikeastaan töitä olen hakenut säännöllisen epäsäännöllisesti nyt puolitoista vuotta. Tällä kertaa tuntuu kuitenkin jo verenmaku suussa, eli selkeästi vuosien myötä alan suhtautua töiden hakuun aina vain suuremmalla tarmolla (tämäkin teksti kuulostaa jo ihan työhakemukselta, voi pyhä mol sentään). Toistaiseksi olen aina pelastautunut viime hetkellä työkkärin tiskiltä, joten voin sanoa olevani onnekas. Olen kuullut niin paljon kauhutarinoita työttömyyspäivärahojen hakemisesta, että pelkään sitä varmasti enemmän kuin itse työttömyyttä.
Syyskuun loppuun asti on tällä hetkellä armonaikaa. Voipi olla, että nykyinen työsuhde jatkuu, mutta mitään huhuja tähän suuntaan ei ole kuulunut. Lukuisat ihmiset töissä ovat jo pahoitelleet työsuhteeni päättymistä, joten ilmeisesti kohti ovea ollaan suuntaamassa.
No varsinainen työnhakuhan on aika kummallista touhua. Sitä selaa netissä erinäisiä työpaikkojen ilmoitusfoorumeja tunti tunnilta neuroottisemmin, vaikka tietää, ettei sivuja päivitetä kuin kerran päivässä. Sitä yhdistää itseään LinkedInissä epätoivoisesti sellaisiin ihmisiin, joista ajattelee olevan jotain hyötyä työnhaussa. Surkeaa on, kun joku ei vahvistakaan linkkiä, hän siis kokee, ettei minusta ole hänelle hyötyä. Paljon julmempaa touhua kuin leppoisassa viisbyykissä (facebook erään entisen työkaverini sanoin). Myös profiilikuvaan pitää yrittää panostaa tuolla LinkedIn-maailmassa. Ja kuten meikäläisen profiilista näkyy, ei kuvaa vielä ole. Parina aamuna on yritetty siipan kanssa kuvata. Minä totesin olevani karmean näköinen. Mies siihen, että ”no tolta sä näytät”. Ei hyvä.
Kun joku suurin piirtein oikeansuuntainen paikka löytyy, alkaa varsinainen hauskuus eli hakemusten vääntäminen. Erityisen motivoivaa hakemusten tekeminen on, kun tietää, että samaa paikkaa hakee rapiat sata muuta yhtä aikaansaavaa, vuorovaikutustaitoista ja juuri tästä yrityksestä erityisen kiinnostunutta ihmistä.
Nettihakemukset ovat todellinen piina, se pitää sanoa. Jumankekka, että on raskasta etsiä niistä kalentereista työsuhteen tarkkaa aloituspäivää vuodelta 2007. Ihan tosi, mitä väliä sillä on, aloitinko työt maanantaina vai keskiviikkona. Ja sitten vielä pyydetään, että listataan kaikki työsuhteet. En ole listannut. Uskon, että sillä ei ole merkitystä työnsaannin kannalta, olenko poiminut kaksi viikkoa mansikoita vuonna 2003.
Toisaalta näiden erinäisten nippelitietojen listaaminen on vielä varsin leppoisaa verrattuna niiden varsinaisten hakemustekstien sanailuun. Mitä niissä pitäisi oikein lukea? Olen nähnyt varsin mittavan määrän erinäisiä hakemusten kirjoittamiseen liittyviä lehtiartikkeleita sun muita opastekstejä. Niissä listataan aina sanoja ja kuluneita fraaseja, joita EI pidä käyttää, kuten reipas, iloinen, energinen, ulospäin suuntautunut jne jne. Alkaa hieman usko loppua sen suhteen, että suomenkielessä enää riittäisi adjektiiveja, joilla itseään saisi kuvailla, siis positiivisessa mielessä.
Ja toinen minua askarruttava juttu on myös se, että pitäisi tarjota esimerkkejä näistä kaikista adjektiiveista. Ei siis riitä, että sanoo olevansa organisointikykyinen vaan aina pitäisi kertoa, miten tämä käytännössä näkyy. Jokaisesta adjektiivista kun antaa käytännön esimerkin, niin en tiedä saako hakemukseensa muuta kuin pituutta (joka sekin on pahasta). Hyvät naurut saimme tähän liittyen Hertan kanssa, kun mietimme, miten huumorintajua pitäisi tuoda esiin hakemuksessa. Lisäämällä joka kappaleen loppuun läpyskän osoittamaan hyvää vitsinlohkaisukykyä? Jos tykkää alapäävitseistä, onko se sopivaa vai pitääkö luottaa turvalliseen pikkukalle-läppään?
Erityisen koukeroisen epämääräisiä lauseita muodostuu myös hakemuksen siihen kappaleeseen, jossa yrität kertoa, miksi juuri kyseinen yritys on niin äärimmäisen ihana ja innostava, että voi kun saisin muuttaa sinne vaikka asumaan. Kun todellisuudessa, et oikein edes yrityksen nettisivujen perusteella ymmärrä, minkälaista bisnestä firma harjoittaa. Jos olen edellisessä kappaleessa väittänyt olevani luotettava ja rehellinen, eikö tähän pitäisi sitten kirjoittaa, että haluan teille, koska teillä on auki tehtävä, jossa tiedän pärjääväni ja tarvitsen työn. Tarvitsen työn, jotta saan rahaa. Rahaa tarvitsen, jotta pääsen joskus lomalle ja voin ostaa kaupasta sapuskaa. Ravintoa tarvitsen, jotta en kuole.
”Hyvä yritys x, haluan tämän työn erittäin kovasti. Ilman tätä työtä minä kuolen.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti