Tämän annoin lahjaksi... |
...kämppikselleni. |
Itsetehdyt korut ovat persoonallisia ja uniikkeja. Olen kokeillut jo useita erilaisia tapoja asustaa itseäni. Tällä kertaa tein itse helmiä. Joskus lapsena käytin Cernit-vahaa tällaisen askarteluun, tällä kertaa kokeilin Fimoa. Oikein hyvin toimivat molemmat.
Muutama taustoittava vinkki: Vahaa ei kannata koskaan käyttää sellaisenaan vaan siihen kannattaa aina 'leipoa' vähän toista väriä sekaan, joka leikkaa sävyn harmoniseksi, kunhan samaa väriä käytetään kaikkien käytettävien vahojen sekaan. Itse käytin valkoista. Tämä leipominen onnistuu hyvin samalla kun vahan lämmittää käyttövalmiiksi. Eli palaa pyöritellään ja painellaan ja taitetaan uudestaan ja uudestaan kunnes se käy notkeaksi. Tässä ohessa sävyn leikkaamisen käytetty väri pikkuhiljaa katoaa massan sekaan. Sitä ei siis jätetä näkyviksi seepraraidoiksi
Koristelin helmeni millefiori-tekniikalla. Esimerkkiä vaikkapa tässä. Itse en ole vielä kauhean kätevä, teen vain kukkia ja spiraaleja. Minun tekniikka siis on tehdä pari levyä, jotka asetan päällekkäin ja pyöritän sitten pötköksi. Pötkön sisään muodostuu spiraali, joka muotoutuu kukkakuvioksi kun painan kirjastokorttini neljältä suunnalta pötkön puoliväliin asti. Sitten terävällä veitsellä pötköstä leikataan ohuita viipaleita, jotka painellaan pienen vahapallon pintaan ja pallo pyöritellään helmeksi niin, että kuvio asettuu tasaisesti. Reikä helmeen tehdään tarpeeksi jykevällä neulalla, että lanka varmasti mahtuu läpi. Lankaa voi testailla varovasti ennen helmen kovettamista.
Tässä hommassa ei muuten talon terävimmästäkään pihviveitsestä ole apua. Itse käytän mattoveistä, mutta se on vähän hankalan muotoinen. Paras olisi pieni, ohutteräinen askarteluveitsi. Ostan ehkä joskus sellaisen, mutta ennen sitä panostan askartelulakkaan. Tuntuu hassulta kiillottaa helmet kynsilakalla. Ennen lakkaamista helmet kuitenkin paistetaan uunissa ja annetaan kunnolla jäähtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti