lauantai 12. tammikuuta 2013

Mikä ihmeen virtuaalijumppa?

Arpa

Elämäni Helsingissä on hurahtanut vauhdikkaasti käyntiin ja arki alkaa muodostua. Toivottavasti ehdin myös bloggailla vähän useammin nyt, kun jokainen ilta ei mene asioiden ja kodin järjestämiseen tai huomisen panikoimiseen.

Yksi tärkeä osa omaa arkeani on koittaa pitää itseni jonkinlaisessa fyysisessä hapessa. Intterweebistä etsin kuntokeskuksia omilta uusilta lähinurkilta ja löysin yhden potentiaalisen aivan kiven heiton päästä. Firman kotisivuilla huomasin, että ryhmäliikuntatunneista noin 95% on niin sanottuja virtuaalijumppia. En ollut ikinä eläissäni törmännyt vastaavaan konseptiin, ja mietinkin, että nämä on näitä "vain isolla kirkolla" -juttuja.


Päätin kuitenkin olla rohkea ja hankkia kortin kyseiseen paikkaan. Sopimuspapereita rustaillessa vastaanoton setä totesi hieman mutisten, että toiset tottuvat virtuaalijumppiin nopeasti ja... toisilla sitten kestää vähän kauemmin. Hieman heräsi epäilykset, mutta siinä kohtaa korttia oli jo höylätty, joten peruutus ei tullut kuuloon.



Aiheeseen liittymätön kuva: auringonnousu Hämeenlinnan kesäyössä.

Pari päivää myöhemmin oli aika suunnata reippaasti tuulta päin. Ensimmäiseksi virtuaalijumpaksi valitsin turvalliselta kuulostaneen muokkauksen. Seuraavan puolen tunnin aikana menetin virtuaalijumppaneitsyyteni oikein iloisen ja kivan näköisen nuoren virtuaalimiehen johdatuksella. Ja sehän oli kivaa, ihan turhaan jännitin! Ohjaaja selosti liikkeitä sekä suomeksi että ruotsiksi, joten kielikylpykin tuli ihan huomaamatta.

Käytännössä virtuaalijumppa toimii siis niin, että salissa alkaa tietyn ohjelman mukaisesti pyöriä jumppavideo, jota sitten seurataan. Seinän korkuisella screenillä ohjaaja on suurinpiirtein aidon kokoinen, joten seuraaminen on helppoa. Lisäksi ohjaajaa voi seurata sivuseinällä olevalta pieneltä screeniltä, jos haluaa jumpata peiliin päin. Itselleni videolla hyppivä ohjaaja oli hyvin mieluisa, koska en kaipaa minkäänlaista vuorovaikutusta ohjaajan kanssa. En siis ole niitä, jota haluaisivat jumpasta mitään sosiaalista ulottuvutta.

Siippa kotona kysyi, että miksi maksaa jumppavideoista, kun niitä löytää netistäkin? No, en tiedä muista, mutta itselleni on aika vaikea ryhtyä jumppailuun kotona, jos mitään tiettyä aloitusaikaa ei varsinaisesti ole. Sitä ajattelee, että kohta pistän videon pyörimään. Plus, oikealla salilla tilat, välineet ja äänentoisto voittavat kyllä aika ruhtinaallisesti kotijumppailut.

Tiivistetysti virtuaalijumpan plussat ja miinukset:

+ edullinen hinta, koska ohjaajakustannukset ovat pienet
+ jumppia pyörii lähes nonstop
+ helppo tehdä itselle sopivia liikkeitä, kun ei ole painetta tehdä kuten ohjaaja tekee
- vaatii itsekuria, koska kukaan ei ole puskemassa laiskottelijaa
- ei sovi aloittelijoille, koska neuvoja ei voi kysyä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti