Melonimuffinit

Hertta

Jääkaapissa oli jokin verkkomelonin sukulainen, sille piti keksiä jotain. Yhdistelin siis paria allrecipesin reseptiä. Ja lopputulos oli oikein herkullinen!

Tähän reseptiin tarvitset:

Taikina:
2,5 dl sokeria
1,5 dl rypsiöljyä
2 munaa
melonia pyreenä tai raasteena mehuineen
(melonia kuutioina)
1 tl vaniliinisokeria
3 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
½ tl suolaa
sitruunan kuorta ja vähän mehuakin

Pinnalle:
2-3 dl pekaanipähkinöitä
1 dl fariinisokeria
1 dl jauhoja
3-4 rkl voita tai margariinia

Aloita laittamalla uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Valmista pinnalle tuleva pähkinämössö ensin. Tämä on hyvin helppoa. Sulata voi kattilassa, kaada pähkinät, fariinisokeri ja jauhot perään ja sekoita kunnes tasaista ja murenevaa. Nosta kattila levyltä.


Taikina valmistetaan seuraavasti:
Sekoita keskenään öljy ja sokeri. Lisää tähän munat. Kaada päälle melonisurvos ja vaniliinisokeri.

Erillisessä astiassa sekoitetaan jauhot, leivinjauhe ja mausteet tasaisesti keskenään. Tämä seos lisätään pikkuhiljaa sekoittaen öljy-meloni-nesteeseen. Lopuksi sekaan lisätään sitruunankuori ja mahdolliset meloninpalat.

Taikina jaetaan muffinivuokiin ja muffineita esipaistetaan uunin keskiosassa 25 minuuttia. Tämän jälkeen muffinit nostetaan uunista ja niiden päälle lisätään pekaanipähkinäseosta. Tässä käytin apuna kertakäyttömukia, josta leikkasin pohjan pois. Muffinipelti oli hiukan hankala nostaa takaisin uuniin, ilman että pähkinä-sokeri-muruja pyöri pois muffinien päältä. Tässä voisi ehkä kokeilla pähkinäkattilan varovaista uudelleen lämmittämistä, jotta seos olisikin kuumaa ja tahmeaa siinä vaiheessa, kun sen annostelee muffineille.

 

Sitten vielä 10-15 minuuttia uunissa tai niin että taikina pähkinöiden alla käy kullanruskeaksi.

Akkunalla

Ässä

Asustan puoliskoni kanssa vuokrayksiössä, jossa jokainen lattianeliö, laskutaso ja hylly on täynnä tavaraa. Mahtumishaasteiden edessä esteetikon silmään sattuu, kun tavaroita ei aidosti vain saa piiloon. Pieni kämppä on myös nopea sotkea jättämällä juomalaseja, vaatteita ja papereita sinne tänne. 

Esteetikkosieluni tyydyttämiseksi olen rauhoittanut kodista yhden tason, johon varsinkaan puolisoni romuilla ei ole asiaa. Haluan, että edes yksi paikka näyttää hallitulta, hillityltä ja pysyy järjestyksessä: ikkunalauta. Meitä on siunattu vanhan kivitalon paksuilla ikkunalaudoilla, joille mahtuu muutakin kuin pari pelargoniaa. Vahdin haukkana, ettei siihen jätetä juomalaseja, kännykänlatureita tai mitään, mitä en ole siihen varta vasten asetellut. Puolisoni hyväksyy tilanteen ja antaa minun hallita pikku valtakuntaani.

Pienessä kämpässä ja pienellä budjetilla saa helposti vaihtelua asettamalla ikkulaudalle erilaisia leikkokukkia, viherkasveja, kynttiläviritelmiä ja muuta söpöä. Esittelen teille nyt pikkuvaltakuntani viimeisimpiä valloittajia.

Lidlin laktoosittomat

Arpa

Lidl on hiljattain alkanut panostaa laktoosittomien tuotteiden tarjontaan. Tämä on tullut varmasti selville televisiota seuraaville kansalaisille, kun Lidl on pyörittänyt riipivää laktoosittomien tuotteiden kampanjaansa. Kun kaupataan laktoosittomia maitotuotteita, miksi se aina tehdään piereskelyn ja vatsanväänteiden varjolla? Ihan tosi, eiköhän se ole selvä ilman mainoksen alleviivaamistakin, että mitä se laktoosi voi ihmiselle aiheuttaa. Joku voisi miettiä uuden tulokulman näihinkin mainoksiin.

Markkinointikikat sikseen ja asiaan. Olen ottanut Lidlin uuden tuotevaltauksen vastaan suurella ilolla. Ennen tällaisen laktoosivammaisen on pitänyt käydä hakemassa toisesta kaupasta erikseen ihan perusasiatkin, kuten maidot ja jugurtit. Nyt periaatteessa kauppareissu onnistuu yhdeltä luukulta, kun Lidlissä joka tapauksessa hyvin usein asioin.

Lidlin laktoosittomat kattaa hyvän valikoiman perusmaitotuotteita: vispi- ja kuohukermaa, rahkaa, maitoa ja maitojuomaa, kermaviiliä, raejuustoa ja jugurttia ainakin löytyy Jugurtteja on tarjolla muutamaa hyvää perusmakua niin purkeissa kuin isoissa tölkeissä. Tykkään myös siitä, että laktoosittomat tuotteet on selkeästi ja mutkattomasti merkitty laktoosittomiksi. Ei tarvitse etsiä pieniä logoja tai outoja erillisbrändejä, joista pitäisi tulkita, onko tässä nyt sitä pierutavaraa mukana vai ei. Joitain puutteita Lidlin laktoosittomien valikoimassa kylläkin on. Itselleni suurimman ongelman tuottaa laktoosittoman aamu/välipalatarkoitukseen suunnatun rahkan puute. Lidlin valikoimassa on ainoastaan perinteinen maitorahka, jonka maku on sen verran hapanta, että sitä käyttäisin lähinnä leivontaan ja ruuanlaittoon. Toinen ongelma, joka Lidlin laktoosittomissa on, on niiden rasvaisuusaste. Kermaviili on täyttä kamaa, kuten myös vispi- ja kuohukerma ja jugurteissakin on rasvaa aika reilusti. Omaan makuun aika tuhteja, varsinkin kun vahingossa eräänä aamuna avasin kermaviilin, heitin sekaan marjoja ja lähdin kauhomaan suuhun. Luulin, että käsissäni on rahkapurkki. Maku oli veikeä ja täyteläinen, mutta tulipahan kokeiltua sellaistakin aamupalaa. Väsyneenä elämä on jännää.

Tuomio:
Lidlin laktoosittomien tuotteiden valikoima on hyvä perusarkeen. Ei mitään erikoista, mutta ei pahoja puutteitakaan. Rasvaisuusasteen puolesta sopii hyvin karppaajille, tavalliselle tallaajalle vähän tuhtia kamaa. Hintapuoli on Lidlille tunnusomaisesti kohdallaan. Esim. kokonaan laktoositon UHT-maito maksaa 99 senttiä litralta. Niin halpaa laktoositonta maitoa ei löydä mistään muualta, kirveelläkään. Tai ainakaan itse en ole löytänyt.

SKY-opiston kasvohoito ja Yonka Gommage 303 -kuorintageeli

Kotiin lähtenyt kuorintageeli kirkastaa kivasti ihoa.

Arpa

Opiskeluaikana totuin käyttämään edullisia kauneudenhoidon palveluja, kuten erilaisia hieronta-, parturi- ja kauneushoitokouluja. Työikään siirryttyäni olen jatkanut samalla mallilla ja ollut valintoihini aina tyytyväinen. Etenkin täällä pk-seudulla näiden palvelujen hinnat lähentelevät naurettavuuden rajoja. Mieluusti säästänkin muutaman kympin sillä, että annan opiskelijan harjaannuttaa osaamistaan meikäläistä tuunatessa. Toki pitää asiakkaana myös muistaa olla armollinen lopputulosta kohtaan.

Tammikuussa kävin kokeilemassa kasvohoitoa Huopalahdessa sijaitsevassa Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opistossa (SKY-opisto). Hoito oli edullinen, noin kahden tunnin sessio maksoi 50 euroa. Kokonaisuutena olin hoitoon hyvin tyytyväinen. Ainoat harmituksen paikat koin etsiessäni sisäänkäyntiä opistoon ja aikataulun venyessä niin, että pääsimme aloittamaan vasta noin 15 minuuttia myöhässä.

Tämän jälkeen kaikki sujui hyvin, kuin ammattimaisessa kasvohoidossa ikään. Hoitaja oli sympaattinen nuori tyttönen, joka osasi asiakaspalvelun mallikkaasti. Kouluympäristössä tilat ovat tietysti aina ammattimaista nihkeämmät - yhdessä suuressa huoneessa pötköttää useita naisia rivissä hoitoja saamassa. Itseäni tämä ei haittaa. Kun laitan silmät kiinni, voin rentoutua hyvin. SKY-opistolla kävin myöhään illalla, joten huoneessa oli lisäkseni vain yksi toinen asiakas. Lisäksi taustalla soinut rentouttava musiikki vaivutti lähelle unta.

Valitsemani peruskasvohoito sisälsi perinteiset vaiheet: alkupuhdistuksen, kuorinnan, epäpuhtauksien poiston, kulmien siistimisen, hieronnan, naamion ja hoitovoiteen. Käytetyt puhdistusaineet tuntuivat mielyttäviltä ja tehokkailta. Hoitajalla oli selkeästi jo näkemystä ihon analysoinnista ja oikeiden aineiden valinnasta. Epäpuhtaudet poistettiin hellävaraisesti, eikä ihossa näkynyt väkivallan jälkiä seuraavana päivänä lainkaan. Hieronnan osuus oli kahden tunnin ajasta huomattava, varmaankin lähemmäs 40 minuuttia. Tämä oli ihanan pitkä aika, koska siinä ehti todella rentoutua - taisin jopa lyhyesti torkahtaa.

Kotiin tarttunutta, Yonkan kuorintageeli:

Hoitojen jälkeen jokaisessa hoitolassa on vuorossa myyntivaihe, jossa asiakkaalle tuputetaan jos jonkinlaista purnukkaa. Koska kasvohoito on opistossa niin edullinen, voi kylkeen ostaa hyvin hieman kallimmaan kotihoitotuotteen. Itse tykkäsin kovasti hoidossa käytetystä kuorintageelistä, joka selkeästi kirkasti ihoni väriä. Geeli tuoksuu hieman jännälle, mutta käyttötapa on mukavan erilainen perinteisistä rakeisista kuorintavoiteista. Ostamani Yonkan geeli levitetään iholle, jätetään hetkeksi ja "kitkataan" pois hankaamalla kevyesti koko kasvot. Mukana lähtee kiva määrä kuollutta ihosolukkoa ja jäljelle jää pehmeä, kuulas iho.

Tuubi (50 ml) geeliä maksoi hoitolassa noin 40 euroa, netistä tämän näyttää saavan noin 25-39 dollarilla.

Parisalsaa Baila Bailassa

Salsaharrastus ei jää vaatteista kiinni,
esim. kaikki kuvan jalkaan laitettavat vaihtoehdot on ok!

Arpa

Olen harrastanut parisalsaa viime syksystä lähtien Helsingin Baila Baila -tanssikoulussa. Ja olen kyllä tykännyt, täytyy myöntää. Parisalsa on hauska ja vauhdikas tanssi, jonka perusaskeleet on helppo oppia muutaman opetustunnin jälkeen. Toisaalta tanssissa löytyy niin uskomaton määrä erilaisia kuvioita, tyylittelyä ja pyöritystä, että haastetta riittää viikko toisensa jälkeen. Tanssin erilaisista haastavuustasoista kertoo myös se, että Baila Bailassa opetustasoja on kolme. Itse siirryin kakkostasolle käytyäni syksyn ajan ykköstason tunneilla noin kerran viikossa. Etenemistä jokainen saa tehdä oman tunteensa mukaan, ykköstasolla voi hyvin tanssia vuoden, jos esimerkiksi tanssitaustaa ei ole ja peruskuviot ja rytmit tuntuvat vierailta.

Tunneilla harjoitellaan aina jokin tietty kuviosarja, jonka opettaja on tunnille valmistellut. Koska kyseessä on parisalsa, tanssitaan aina parin kanssa. Paria vaihdetaan usein, noin minuutin tai parin välein, joten tunnilla pääsee harjoittelemaan monien eri henkilöiden kanssa. Parisalsan viehätys perustuu varmastikin hyvin rentoon ja sopivasti flirttailevaan tyyliin, joka tuo omaa hauskuuttaan tanssimiseen. Vaikeinta tässä, kuten muissakin paritansseissa on se, että miesten pitäisi oppia viemään ja naisten luovutettava kontrollista ja opittava seuraamaan.

Harjoiteltavat kuviot vaikeutuvat tasojen mukaan ja myös tasojen edistyessä. Esimerkiksi ykköstason alussa aloitetaan aivan perusteista, mutta ykköstason lopussa jo hallitaan monenlaisia peruspyöritysliikkeitä. Harrastaminen kannattaakin siksi aloittaa joko syksyllä, vuoden alussa, tai myöhemmin keväällä alkavista alkeisryhmistä, joissa opetus alkaa täysin nollasta. Taitotason kasvaessa myös tanssin fyysisyys lisääntyy. Mitään hikijumppaa salsa ei kuitenkaan ole, itselleni tulee mukava lämpö ja pientä kosteutta ihon pintaan. Toki on siellä niitäkin, jotka ovat aivan hiessä. Itselleni salsa on etenkin kehonhallinnallintaa ja liikkuvuutta ylläpitävä tunti, josta tulee taatusti hyvä mieli ihan joka kerta. Todelliseksi liikunnaksi salsa muuttuu bileissä ja muissa tilaisuuksissa, joissa tanssitaan pitkään yhtämenoa. Silloin hiki virtaa ja reisissä tuntee liikkuneensa.

Parasta Baila Bailassa:

• opettajat ovat todella mukavia, hauskoja ja ennenkaikkea ammattitaitoisia
• rentojen opettajien ansiosta tunneilla on välitön tunnelma ja siellä saa nauraa itselleen ja toisilleen - mokailu on sallittua ja oppimisesta iloitaan yhdessä
• tunneilla kohdatut ihmiset ovat kaikki olleet mukavia ja ystävällisiä, tunnelma on yhteisöllinen
• koska paria vaihdetaan ahkerasti, ei omaa paria tarvitse löytyä harrastusta varten
• voit käydä millä tunneilla haluat, minä päivänä haluat - käyminen ei ole sidottua tiettyyn ryhmään
• tunteja on paljon, esim. tietyn taitotason parisalsaa on jokaisen päivänä ma-su

Huomioitavaa Baila Bailassa:

• eri opettajien tunnit ja opetustyylit ovat erilaisia, myös haastavuustaso vaihtelee opettajien kesken - kannattaa siis käydä eri opettajien tunneilla fiilistelemässä
• kaikki opettajat eivät puhu sujuvasti suomea, valmistaudu siis englannin ja espanjan kielikylpyyn
• parin vaihtaminen on pitkälti oletus kaikkien opettajien ja muiden tanssijoiden näkökulmasta, vaihtaminen on fair playta ja sitä tekevät myös pariskunnat
• tilat ovat välillä ahtaat suurille tanssijamäärille, etenkin syksyn ja vuoden alussa - tilat myös päätetään aina juuri ennen jokaisen tunnin alkua, joten kannattaa olla kärppänä, että päädyt oikealle tunnille
• joissakin ryhmissä on miehiä ja naisia hyvin eri määrät, mikä tekee harjoittelusta vähän mälsää - kannattaa olla joustava ja käydä eri ryhmissä katsomassa tilannetta, tai selvitellä vastaanotosta, onko jonkin päivän ryhmässä toiseen suuntaan epäsuhtaiset sukupuolijakaumat

Mukaan tunnille:

Yksi hienoista asioista niin salsassa kuin sen tanssimisessa Baila Bailassa on, että jokainen saa tulla tunneille omana itsenään. Tämä päättee ehdottomasti myös asusteisiin ja muuhun kilpavarusteluun, joka tuntuu olevan monilla saleilla ja jumppatunneilla hyvinkin riipivällä tasolla. Salsaa voi vetää sellaisessa asussa, mikä itselle parhaalta tuntuu. Kaikkea tätä olen salsatunneilla nähnyt miesten tai naisten päällä:

• alaosana juoksutrikoot, jumppahousut, verskat, farkut, leggingsit, haaremihousut, hörhelöhame, kokomekko jne.
• yläosana t-paita, kauluspaita, urheilutoppi, biletoppi, tunika, villapaita, fleece, verkkatakki
• jalassa sukat, sali/treenikengät, tennarit, ballerinat, korkokengät, pukukengät

Kuten yltä näkyy, varusteet eivät ole salsassa lainkaan olellisia. Tärkein varuste tunnilla onkin hymy, iloinen fiilis ja rento asenne omaan ja parin tekemiseen - kannattaa muistaa, että oma tunne vaikuttaa myös toiseen. Et varmaan halua pilata kenenkään omaa harrastushetkeä. Loistavia salsahetkiä!

LivBox - helmikuu 2014

Hertta

Minäkin nyt lankesin ja tilasin LivBoxin itselleni. Kerran kuussa pääsee jännittämään, että mitä se posti kantaakaan mukanaan. Ensimmäinen Boxini oli ihan positiivinen yllätys. Olihan siinä paljon testerikokoista kamaa, mutta ihan mukavia nekin ovat. Testeripakkaukset kulkee mukavasti reissussa mukana. Pitää vaan olla tarkkana, että saa rahalleen vastinetta vastaisuudessakin. Täytyy tosin sanoa, että moni näistä tuotteista oli minulle jo tuttuja entuudestaan.




Tämän Boxin tuotteet:

Neutrogena Norwegian Formula käsivoide: On oman kokemukseni mukaan paras kohtaamani käsivoide. Miellyttävä neutraali tuoksu, imeytyy nopeasti ja kosteuttaa tällaisen talvi-ihon tehokkaasti. Tämä oli vieläpä täysikokoinen!

Eucerin Aquaphor hoitovoide: Tätäkin olen aiemmin kokeillut. Minun rasvaiselle iholleni turhan taagia kamaa, mutta kuulemma parranajon jälkeen ärtyneelle iholle oikein sopiva (tästä ei siis omakohtaista kokemusta). Naurettavan pieni näyte.

Garnier Miracle Skin Perfector BB-voide: Tämäkin oli täysikokoinen! Ja jo entuudestaan tuttu. Garnierin BB:t ovat ihan hyviä. Tämäkin on tosin liian tumma näin talvella minun käyttää, mutta keväämmällä voisin ottaa käyttöön.

Carmex Classic huulivoide: Tämä minun on pitänyt ostaa jo vuosia. Ihanaa, että osui kohdalleni! Tykkään hennon vaniljaisesta tuoksusta ja koostumus on mitä parhain tälle vuodenajalle. Karsastan vain näitä huulijuttuja jotka levitetään sormella. Tätä ei voi siis käyttää kuin nukkumaan mennessä tehokkaan käsipesun jälkeen.

John Frieda Full Repair Strengthen and Restore shampoo ja hoitsikka: Näitä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Minulla on aikanaan ollut useita Friedan vaaleille hiuksille tarkoitettuja tuotteita ja niistä tykkäsin. Hiukseni eivät tosin enää ole voimakkaimman korjauksen tarpeessa, mutta käytän yhä mielelläni tällaisia kuntouttavia tuotteita. Toivottavasti on hyviä.

Paketissa oli vielä ystävänpäivän kunniaksi lahjat 'sille toiselle'. Oletus on, että Boxin vastaanottajan lähipiiriin kuuluu mies, jolle voi antaa hajuvesi- ja pesuainenäytteet. No minulla on aviomies, joka testasi tuotteet:

Encounter (Calvin Klein): Tuoksu oli aluksi perinteisen miehinen, jopa saippuainen, mutta hetken iholla oltuaan kävi pippurisemmaksi ja muutenkin mausteiseksi. Voisin kuvitella sopivan paremmin +40 -vuotiaalle.

[3D]Mension Hair&Body: Mukavan sporttisen tuoksuinen ja testaajan mukaan ajoi asiansa pesuaineena. Kritiikkiä tosin sai testeripullo, josta tuotetta oli kuulemma hankala saada ulos. Itse taas suhtaudun aina vähän varauksella tuotteeseen, jolla pitäisi voida pestä niin kroppa kuin tukkakin.

(Kuvat on puhelimella otettu.)

Tuorepuuro mustikoista

Hertta

Puurot on nyt in. Näin luin eräästä viikottaisesta naistenlehdestä. Minä en ole puuroihminen. En ymmärrä ruokia joita ei pureskella, hämmennyn. Olen kuitenkin ravitsemusterapeutin neuvosta lisännyt ruokavaliooni muutaman pikapuuron viikossa. Vuoden ajan olen syönyt aamupalaksi rahkaa marjoilla, nyt uskaltauduin kokeilemaan supertrendikästä tuorepuuroa. Eli kylmää mössöä. Mutta hei, ei se niin pahaa ollut! Teen toistekin. Koska jääkaappini on tyhjänpuoleinen, en päässyt käyttämään kovin fancyja aineksia. Tein siis tällaisen:

Hertan tuorepuuro kahdelle

Ainekset:
1 dl mustikoita
(0,5 dl punaherukoita)
1 prk Ehrmannin rahkaa
1 dl kaurahiutaleita
1 dl ruisleseitä
pari ruokalusikkaa auringonkukan siemeniä

ja 1-3 rkl mustikka-mehukeittoa

Ja kuten kaikki reseptini, tämäkin on todella helppo. Otetaan iso kulho ja survotaan sen pohjalle kaikki muut ainekset paitsi keitto. Mikäli marjat ovat suoraan pakkasesta, ne eivät ehkä ihan muusiksi mene, mutta se ei haittaa. Seos laitetaan jääkaappiin yöksi turpoamaan. Aamulla siihen sekoitetaan hieman mehukeittoa, määrä riippuu siitä kuinka makeaa puuroa haluat (itse taisin laittaa ruokalusikallisen). Sitten vain syömään.

Kynsitutoriaaleja

Hertta

Tässäpä taas postitus, joka ammentaa suoraan Youtubesta. Eli seuraavaksi muutamia videotutoriaaleja, jotka ovat auttaneet kynsiharrastukseni etenemisessä ja myös muutamia, joita aion vielä kokeilla.

Marmorointia olen kokeillut pariinkin otteeseen. Lopputulos voi olla aivan upea tai sitten kammottava. Omalla kohdallani kyse ei koskaan ole taidosta vaan puhtaasti tuurista, että millaisia kuvioita tai könttejä sieltä sitten paljastuu. Ehken vain ole tarpeeksi nopea.

Tässä kolme erilaista tapaa tehdä ehdoton lempparini eli liukuvärjäys. Jälkimmäisiä en ole pahemmin käyttänyt. Tuota päällekkäistä värjäystä olen tehnyt paljon. Sormet ihan syyhyä päästä kokeilemaan näitä muitakin.

Tässä hyvä esimerkki siitä, miten liukuvärin ja tarrat/kuvat/leimat saa hyvin yhdistettyä. Itse en pysty maalaamaan mitään noin tarkkaa, sillä kädet tärisee liikaa.

Tätä en ole vielä koittanut, mutta on ehdottomasti seuraavana listalla. Vähän vain mietityttää, että minkämoista alkoholia tuohon liuottamiseen pitäisi käyttää ja että voiko kirjaimien päälle vetää huoletta päällyslakan. Ei kai nuo muuten kynsissä pysy.

Tätä on kanssa pakko päästä kokeilemaan! Vaatii varmaan hetken harjoittelemista ja ennenkaikkea oikeiden lakkojen valkkaamista.

Ja vielä yksi, jota aion piakkoin kokeilla. Tämä vaatii tosin vaakaampaa kättä, mutta eipä tutoriaalin tekijäkään taida mikään neurokirurgi olla.

Lehtikaalimunakas

Ässä

Tuorein ruokaihastukseni on lehtikaali, jota on hellitty pannulla oliiviöljyssä, valkosipulin vierellä. Tämä kyseinen veijari on perimätiedon mukaan varsinainen vitamiinipommi, sillä se sisältää  kuulemma tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini. Lisäksi se pitää sisällään rutkasti rautaa, proteiinia ja kalsiumia.

Parhaimmillaan hän on mielestäni munakkaassa. Tämänkaltaisilla munakkailla on tullut pelastettua monta kiljuvaa nälkää. Herkkua sopii soveltaa oman maun mukaan. Fetan tilalle voi vaihtaa vuohenjuuston tai homejuuston. Parmankinkun sijaan voi käyttää mitä tahansa kinkkuleikkelettä, kylmäsavulohta tai vaikka katkarapuja. Suolaa en ole lisännyt, koska kinkku ja juusto riittävät makuuni.

Niin hyvää, että pakko maistaa ennen kuvan ottamista

Lehtikaalimunakas 

(1:lle kovaan nälkään)

oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
3 isoa lehtikaalin lehteä
2 munaa
1/2 dl maitoa
pieni kimpale fetaa
4 siivua parmankinkkua
mustapippuria

Viillä lehtikaalista kova ruoti veitsellä pois ja paloittele kaali. Hienonna valkosipulinkynsi. Laita kynsi paistinpannulle tilkkaan oliiviöljyä. Lisää kaali ja pehmentele sitä hetki. Lisää pannulle tilkka vettä, joka kiehuessaan pehmentää kaalia entisestään. Sekoita munat ja maito ja kaada seos pannulle kaalien sekaan. Anna munakkaan kiinteytyä rauhassa miedohkolla lämmöllä. Lisää muutaman minuutin kuluttua munakkaan päälle murennettu feta ja kinkku. Anna lämmetä hetki. Rouhi päälle mustapippuria. Selätä nälkä.

Uusi ihana huuliasia

Hertta

Sain joululahjaksi Clarinsin aivan ihanan uuden tuotteen. Tämä on jotain huulirasvan ja -punan väliltä. Ei ainakaan kuivata! Itseasiassa ulommainen kerros taitaa olla enemmän kiilto, mutta itse miellän sen huulirasvaksi. Näin tätä taidetaan mainostaakin; huulipunan väri, kiillon läpinäkyvyys ja rasvan mukava tuntu. Saamani väri on 02 Crystal Violet. Aiemmin minulla on ollut sinertävää kiiltoa ja pari ruskeaa huulipunaa, tämä on ensimmäinen violetti huuliasia kaapissani. Sävy vaatii hiukan totuttelua, mutta enhän minä sitä niinkään näe kuin tunnen tuotteen ja tuntuma on hyvä.